Pieni Lissu ja Valtava Tuija

Apureita on ollut purkamassa kiitettävästi. Puutarhahommiin mukaan pääsi pienen pieni apurimme Lissu. Kaksivuotias chihuahuan rääpäle. Lähinnä kyttäili taukopaikan pöydän alla että keneltä putois edes pieni makkaran pala. Takki piti olla päällä kun oltiin pihalla koko päivä. 

Lissu, Lisbeth, Kissakalakoira, lentovene, rakkaalla lapsella on monta nimeä =)

Ainavaan aikataulussa ollaan! Vaikka on vähän vastoinkäymisiä matkan varrella. Itse en ole juurikaan nyt päässy purkamaan kun tuli korvatulehdus ja keuhkoputkentulehdus. Samalla käynnillä lääkäri löi kouraan astmalääkkeet! Ei niin mukava juttu, ottaa päähän niin maharottomasti. Toivotaan että astma parantuu kun pääsee joskus terveempään ympäristöön. Tuli esille että olen altistunut vielä kaiken lisäksi toisessakin paikassa 2,5 vuotta. Mistä tämänhetkinen oireiluni varmasti johtuu, talossa ehdittiin kuitenkin asua vain 4 kk. Itse olen lähinnä lepäillyt ja yrittänyt saada hengityksen kulkemaan. Ihastelin meidän pihalla komeilevaa tuijaa, on se valtava ja hieno =)

Valtava tuija

Kaikki lattiat on nyt purettu! Keittiön lattiasta meillä oli tieto, että olisi alkuperäinen purueristeellä. Ihan uusi lattia sieltä kuitenkin paljastui, varmaan 2000 luvulla tehty. Tuntuu että vähän turhaa työtä on tehty kun ihan terveitä lattioita revitään auki, mutta ompahan ainakin sitten varmasti puhdasta. Keittiössä oleva kellari jätetään auki kuten on tähän asti ollutkin, toimivaa systeemiä ei viitti mennä pilaamaan. Terve, toimiva ja tuulettuva kellari. Aivan älyttömän kätevä säilytys paikka esim. perunoille.

Keittiön lattia, kellarin luukku

Keittiön lattian purkua

Olohuone

Tuosta olohuoneen kuvasta näkyy hyvin paikka mihin tulee se oviaukko uudelleen, mistä ennemmin kerroin. Pariovet tuohon ikkunoiden väliin. Saadaan vielä lisää valoa tulvimaan olohuoneeseen.

Sitten päästiin sen kuistin kimppuun, sieltä tulikin sitten vastaan kaikenlaista. Oven kynnyspeltiä ei ollut ja siksi alajuoksu oli päässyt kastumaan läpimäräksi. Katossa lasivillat oli ihan mustia. Lattian purut haisi. Eli kuisti on syytä mennä läpi tosi huolellisesti.

Kuistin purkua

Kuistin lattia

Purkamatta on siis enää laajennusosa missä oli kylpyhuone, sauna ja kodinhoitohuone. Sitä onkin jo vähän purettu kun aloitettiin sinne remonttia tekemään ennen koko tätä homehässäkkää. Mistään ei ole tullut mitään uutta löydöstä vastaan. Eli kuisti ja pesutilat ne paikat missä hometta on. Homekoira merkkasi silloin myös wc:n lattiakaivoa, lattia kun purettiin ei löytynyt mitään rakenteista mutta, putket oli ihan tukossa. Kuntokartoituksessa oli maininta että lattikaivo ei vedä kunnolla mikä oli tarkoitus puhdistaa muutenkin.

Ei ihme että koira merkkasi sen kaivon, HYI OLOKOHON ! 

Kuten kuvasta näkyy niin putket oli todellakin tukossa! Mutta onneksi rakenteet oli vessan osalta kunnossa. Suunnitelmissa olisi että tämän kuun lopulla päästäisiin tekemään myrkytykset. Sen jälkeen onkin vähän mielekkäämpää hommaa kun päästään rakentamaan uutta. Yläkerta on osastoitu ja se tehdään myöhemmin. Kun saataisiin nyt alakertaan kaikki tarvittava valmiiksi että voisimme muuttaa pois evakkoasunnosta. 

Tässä piharakennus joka on kattoon asti täynnä villaa, jos vain joku johonkin tarttee niin saa hakea pois, toki ei mihinkään asuinhuoneiston eristeeksi kelpaa. 

Tähän loppuun ajattelin kertoa hieman siitä mitä kaikkea muuta meidän elämässä on tapahtunut lähiaikoina mikä avaa hieman asiaa eri kantilta. Eli tämä hometalotaistelu ei ole ainoa mitä ollaan käyty läpi. Paljon, ihan liian paljon ollaan koettu surua ja vastoinkäymisiä. Meillä on ollut vuoden sisällä kahdeksan läheisen hautajaiset. Viisi heistä, meille erittäin läheistä ihmistä. Meidän muori. Kimille rakas isoisä. Minun molemmat isovanhemmat. Heidät haudattiin samana päivänä, kymmenen päivää jaksoi paappa elää ilman mummaa. Niin kaunista, jos nyt hautajaisista voi niin sanoa. Koko ikänsä yhdessä eläneet niin voiko kauniimmin lähteä, vierekkäin ja yhdessä. Ja raskain minulle oli isäni äkillinen kuolema. Lisäksi kolme muuta sukulaista on lähiaikoina kuollut, kaikkiin hautajaisiin ei olla edes ehditty. 

Hometalotaistelu tuntuu pieneltä vastoinkäymiseltä, vaikka mukanaan tuonut taloudellisia vaikeuksia, haasteita monenlaisia ja myös terveydellisiä ongelmia, mutta ollaan kaikki kuitenkin hengissä. Monet itkut on itketty ja todella paljon tämä on meiltä vaatinut. Entistä vahvempina suuntaamme eteenpäin! Takaisin kotiin =) Kevätaurinko tuo virkeyttä.

Rajusti rakastakaa, tuimasti tapelkaa, anteeksi antakaa ja lujasti luottakaa! Toivotamme aurinkoista kevättä kaikille!

Seuraa meitä myös facebookissa tästä